Perustulolla työtä ja eroon köyhyydestä

Suomi on isojen valintojen edessä. Miten voimme luoda työtä ja vähentää köyhyyttä aikana, jolloin työelämä ja talous ovat murroksessa? Miten tuomme sosiaaliturvamme 2010-luvulle?Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja sosiaaliturva nostaisi ihmisiä nöyryyttämisen sijaan. Suomalaisten suuri enemmistö, 79 prosenttia, kannatti mielipidekyselyssä sen käyttöönottoa.Perustulo olisi veroton etuus, jota ei tarvitsisi erikseen anoa. Se korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentäisi näin turhaa hallintoa. Sen taso vastaa nykyistä perusturvaa. Ansiosidonnainen turva säilyisi nykyisellään.Perustulo yksinkertaistaisi työn verotusta, sillä se on progressiivista verotusta korvaava tulonsiirto. Käytännössä se perittäisiin useimmilta takaisin työn verotuksella, joten sillä ei olisi suoraa vaikutusta vakituisessa työssä olevien käteen jääviin ansioihin.

Perustulo takaisi kohtuullisen perusturvan kaikille, jolloin ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja koulutuksen hankkimiseen. Nykyisin keikkatyöstä jää usein vain viidennes käteen, koska sosiaaliturva peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi. Perustulo ei pienentyisi työnteon myötä.Vaikutuksista tärkein olisi, että perustulo lisäisi pienituloisen työn kannattavuutta ja vähentäisi köyhyyttä. Se poistaisi myös merkittävän osan rakenteellisesta työttömyydestä, kun vähemmänkin tuottavalla työllä pystyisi elämään. Suuri osa suorittavasta työstä on digitalisaation myötä automatisoitumassa.Perustuloa tarvitaan, jotta jatkossa kaikille voisi olla työtä tarjolla. Ihmisten elämänhallinta eri elämäntilanteissa helpottuisi ja työelämän mielekkyys lisääntyisi. Se toisi turvaa elämäntilanteiden vaihtuessa ja helpottaisi omien valintojen tekemistä.Perustulo parantaisi erityisesti pienyrittäjien, luovan työn tekijöiden, freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten, joiden on nyt vaikeaa päästä perusturvan piiriin. Näin perustulo edistäisi yritteliään ja luovan talouden syntymistä. Myös maaseutuelinkeinot ja monituloyrittäjyys hyötyisivät.
Pirkanmaa on otollinen alue perustulon käyttöönotolle. Talouden rakenne on perusteiltaan hyvä ja monipuolinen, mutta viennin veto on hiipunut, ja työttömyys on valtakunnallisesti korkealla. Maaseutu on lähellä ja ympärillä.Yliopistojen ja koulujen maakunnassa on opiskelijoita, innovaatioita ja yrittäjyyttä pienillekin toimeentulopuroille. Myös kansalaisjärjestöt ovat vahvoja ja toimeliaita kansalaisten työllistämisessä, kun se vain sallitaan. Työn reunalla -paneelissa tammikuussa Olli-Poika Parviainen jo ehdottikin Pirkanmaata perustulon kokeilualueeksi.Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen avaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä ja lisätä vapautta elämänvalinnoissa. Askelia sitä kohtaan on jo otettu. Työttömyysturvan suojaosa teki keikkatyöstä kannattavaa, ja perusturvaa on nostettu.Perustulon tuki on lisääntynyt yli puoluerajojen. Erityisesti keskusta ja vasemmistoliitto ovat myös puhuneet sen puolesta. Vihreiden perustulomallissa maksetaan vastikkeetonta 560 euron kuukausittaista perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Malli osoitettiin kustannusneutraaliksi julkiselle taloudelle.Seuraavissa hallitusneuvotteluissa onkin sovittava vähintään perustulokokeilun aloittamisesta.
Kirjoittajat: Sorsa on kehittämiskoordinaattori, TTM ja Haapa-aho sosiaalipoliittinen asiantuntija, YTK.
Julkaistu Aamulehdessa 5.3.2015.